Hifimaailma-artikkelit 12.04.2013 / 14

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

artikkelit sillä korvalla: Sol Audio Solstice -kaiuttimet Julkaistu: Hifimaailma 3/2013
Samaan suuntaan toki vaikuttaa kaiuttimissa käytettyjen jakosuodinkomponenttien tinkimättömyyskin. Venttiilillä viritetty Solstice on näyttävä ja työnlaadultaan moitteeton kaiutin. Jos olisi kopaissut syliinsä, olisi joutunut toteamaan myös massiivitammen merkityksen yhdistelmän painolle, joka hipoo viittäkymmentä kiloa per puoli. Porvoolainen Petri Sallinen tosin harkitsi kaiutinvalmistajaksi ryhtymistä jo viime vuosituhannella, mutta päätyi kuitenkin muunlaisen rakentamisen pariin. SolAudion tuotesortimentti koostuu Solstice-kaiuttimista, niille tarkoitetuista jalustoista ja näiden muotokieltä toistavasta laitetelineestä. haarukoille optimoitujen liitinten ohessa . Tämä puolestaan helpot- kuka Jaakko Eräpuu on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita. 73. SolAudio Solstice -kaiuttimet Teksti: Jaakko Eräpuu Kuvat: Mauri Eronen Tekninen avustus: Pekka Tuomela Mittaukset: Aalto-yliopisto sillä korvalla Hallittua hienovireisyyttä Viimesyksyisessä Hyvinkään high end -tapahtumassa ensiesityksensä suorittanut SOLAUDION SOLSTICE -kaiutin osoittautui mielenkiintoiseksi tuttavuudeksi. Näiden kaikkien yhteinen nimittäjä on massiivitammi, joka takaa koko joukon toivottavia ominaisuuksia äänentoiston laadukkuuden lohkolla, mutta joka hivuttaa samalla lopputuotteiden hintatasoa kohti yläluokkaa. Onnistumista ja kaverien myötämielisiä kommentteja seuraa sitten ajatus konseptin tuotteistamisesta, ja siinä se on: kaiutin, jollaista ei aiemmin saanut kaupasta. Koeponnistushuoneessa piipahtanut kriittinen puuseppäystäväni kuittaisi oitis kaiuttimet ja niiden jalustat nähtyään, että hienot ovat. Sen tarkoituksena on pienentää kotelon Q-arvoa ja tasoittaa bassoalueen impedanssihuippua. Kaiuttimen julkisivun aineenvahvuus on täydet 40 mm, kun kotelon muut sivut tulevat toimeen 10 mm vähemmällä. Tarkempi tutustuminen tuotantoasteelle siirtyneeseen äänentoistimeen todensi ensivaikutelman oikeaksi. SOLAUDION syntyhistoriaan liittyy se hifimaailmassa tuiki tavallinen tarina: harrastaja ei löydä kaupan hyllyltä tarpeitaan ja vaatimuksiaan täyttäviä kaiuttimia ja päättää suunnitella ja tehdä sellaiset itse. Kaiutinten peräseinästä löytyy . Variovent, joka on vaimennusaineella hallitusti vuotavaksi viritetty akustinen venttiili. Kaiuttimen sisällä on vielä kaksikin avointa tukiseinämää varmistamassa värähtelyimmuniteettia. Toimintaperiaatteeltaan kaksiteinen Solstice on varustettu vanutäytteisellä ja suljetulla kotelolla, mutta ei aivan umpinaisella kuitenkaan
Suljetun kotelon Q-arvoa laskeva ja sitä kautta impedanssihuippua tasaava Aperiodic Vent ja vain haarukat hyväksyvä, joskin tiukan kontaktin takaava liitin hallinnoivat kaiuttimen peräseinää. taa kaiutinta ajavan vahvistimen urakkaa ja mahdollistaa paremman bassokontrollin. Ehkä kaiutinten tietty kohteliaisuus aiheutti alitajuisen pyrkimyksen trankuin tapahtuvaan ääriviivojen terävöittämiseen, ehkä ei. Niin tai näin, kiitettävän neutraaleiksi viilatut kaiuttimet soivat nätisti kaikella musiikkimateriaalilla. Myös sellaisella, jolle vähän särmikkäämpikin soundi. Suuntaavuutta Solsticesta löytyy nimittäin siinä määrin, että pienikin ohiosoitus niistää soinnista terän. sillä korvalla SolAudio Solstice -kaiuttimet 1 3 1. Sisäinen johdotus on myös Janzenia, kuuden ?n:n. Kaiuttomassa tilassa alaraja sijaitsee mittausten mukaan 67 hertsissä. SolAudio ei ole pihtaillut jakosuodinkomponenttien laadussa. Jostain syystä vahvainvalinnassa tuli hankkiuduttua useimmiten puolijohdemaailmaan, Bakoonin integroidun ja Knif Audion monojen reviirille. Solsticen tapauksessa venttiilin on valmistanut Scan-Speak, ja sen virallinen kutsumanimi on Aperiodic Vent, vaikka siitä käytetään myös Flow Resistor -nimitystä. Solisticen kahdeksantuumaiset basso/keskiääniset ovat Peerlessin valmistamat. Syvälle suuntaimen nieluun sijoitettu nauha on Fountekin Neo X 1.0. Ja miksei pyrittäisi. Värittömäksi viilattu Solstice -kaiutinpari jalustoineen sijoittui luontevasti kuunteluhuoneeseen reilun puolen metrin etäisyydelle etuseinästä. Kaiuttimen jakotaajuudeksi mainitaan 3500 Hz, ja herkkyydeksi sekä ilmoitetaan että mitattiin 90 dB/2,83 V/m. Kaiutinten bassotoiston ulottuvuutta valmistaja valottaa mainitsemalla, että kuuden desibelin vaimennuksella ylletään 42 hertsiin asti. Kondensaattorit ovat Janzen Audion Superior-Z-sarjalaisia ja kelat saman valmistajan Wax Coil -tyyppiset. Tällä sektorilla plussaa koituu myös diskanttielementin hajasäteilyn rajoittamisesta torvimaisella viitekehyksellä. Eli lattatyyppisen kelan eristeenä toimii vahalla kyllästetty paperi. Janzeninin jakosuodinkomponentit kielivät tinkimättömästä asenteesta. 2 3. Tyyppimerkintä on 8.30869, jos se jotakuta sattuu kiinnostamaan. Solsticen basso/ keskiäänisen taakse on lisätty ylimääräistä magneettivoimaa. 2. Jälkimmäisten kaveriksi valikoitui kyllä putkosetunen. Myös pystysuuntainen ohari, joten tässäpä hyvä esimerkki kaiuttimesta, jonka soinnista saa tasan väärän kuvan seisaaltaan ohimennen kuulostellen, kuten messuolosuhteissa usein käy. Kaiutinten 90 desibelin herkkyys rajaa niille soveliaista vahvaimista pienitehoisimmat putkoset pois, mutta talosta löytyvät noin 15?25-wattiset masiinat, niin putki- kuin transistoritoimisetkin, riittivät mainiosti tuimaankin tykitykseen. Tätä tukevat myös kuunteluvaikutelmat. Nämä vaimentimet 74 on optimoitu Solstice-kaiuttimille, joten jos jalustoja haluaa käyttää muiden kaiutinten kanssa, vaimentimien kantokyky pitää määritellä niiden painon mukaan. Siis jos täydellisyyteen pyritään. Näitä löytyy kaiuttimesta D?Appolito-asetelmassa kaksittain, mikä on eduksi suuntaavuudelle. solid core -kaapelia. SolAudion jalustat on varustettu Soundcare-piikeillä ja vaimennuspaloilla, joita varten jalustojen ylätasoon on työstetty niiden mentävät koloset. Näillä tienoin balanssi oli parhaimmillaan, kunhan kaiuttimen julkisivu osoitti suoraan kuuntelupaikalle
Samanlaiset palat huolehtivat myös valmistajan laitetelineen rungon ja tasojen välisestä joustokytkennästä. 2. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Toisaalta, Nick Caven, Warren Ellisin ja Bad Seedsien viimeisimmän päästön Push The Sky Away hämärä sielunmaisema välittyi varsin jäätävästi, eikä Freddie Kingin Burglar -bluesklassikon funkahtava paahtokaan jäänyt kuin hieman sähäkkyysvajaaksi. Kun käsi kävi levyhyllyn jazzosastolla, ääni kellossa alkoi muuttua kerrassaan kelvoksi. Niistähän ei ole vaikea nähdä, että ylemmällä keskialueella esiintyy syvä ja laaja vaimentuma. Toki yli 7000 euron parihintaiselta kaiutinparilta moista on lupa odottaakin. Solstice kaiutinten alle työstetyt vaimenninpalat sijoitetaan jalustan kansilevyn kolosiin. Komeasti soi, kun avaa hanaa ja antaa Aigeian meren tuulten huuhtoa kuuloelimiä. Parhaiten tämän ilmiön pariin pääsee klassisessa kyydissä ja erityisesti silloin, kun äänite sisältää pienimuotoista musiikkia. Viime syksyn high end -tapahtumassa satuin SolAudion huoneeseen, kun äänessä oli pianon säestämä sopraano. Hienosti ja herkästi helähtää. Kuoppaa ja kanttia Sillä korvalla -hengen vastaisesti Solsticet myös mitattiin, ja tulokset ovat ohessa nähtävillä. Vaan eipä äänikuvakaan sitten leviä älyttömyyksiin. tasokkaita komponentteja, tinkimätöntä työnlaatua ja riittävästi numeroita sisältävää hintalappua . Kaiutinpainotteisuutta esiintyy keskimääräistä enemmän, mikä johtunee ainakin osittain suorasuuntauksesta. 95 90 85 80 75 70 65 20 Sol Audio Soltice 100 Luys de Narvaezin mystisiä sävellyksiä erikoisviritteisellä instrumentillaan. Pakko oli jäädä kuulostelemaan laadukasta laulantaa ja vähintäänkin samantasoista, herkästi musiikillisiin nyansseihin reagoivaa toistoa. Koeponnistuksen aikoihin varsinainen klassinen ei jostain syystä maistunut. On sitä paitsi ilahduttavaa, että valmistajalla on riittänyt kanttia lähteä haastamaan high end -tason toistimia niiden omia aseita . Nou hätä, käy ja kukkuu. Thomasz Stankon ameriikankvartetin Wislawan balladeihin Solsticen syväpuhdas soundi istui paremmin kuin hyvin, samoin toisen torvensoittajan, Steven Bernsteinin Diasporatrilogian osan Hollywood käänteisiin. Olisiko ollut jopa Cecilia Bartoli. Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2 metrin etäi syydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). SolAudio Solstice Hinta: 7480 ?/pari (jalusta 1430 ?/pari) Edustaja: SolAudio Oy Puhelin: 050 5886675 Lisätietoja: www.solaudio.fi Mitat (lxkxs): 28 x 60 x 37 cm Paino: 27 kg Toimintaperiaate: 2-tie, suljettu kotelo Suurin suositeltava teho: Nimellisimpedanssi: Elementit: -basso 2 x 200 mm -diskantti nauha Jakotaajuus: 3500 Hz Liitin: erikoisnaparuuvi Kaksoisjohdotus: ei Herkkyys: 90 dB/2,83V/1m 75. Eli ei sen musiikin tarvitse nyt niin pienimuotoistakaan olla Solsticen taiten tarjoiltavaksi. Mutta, Solsticeilla varsin nautinnollisesti soivista äänitteistä pitää mainita vielä kitaristi Pablo Marquezin Musica del Delphin, jolla tämä argentiinalainen kielisoitinvirtuoosi tulkitsee keskiajalla vaikuttaneen 1 o 105 o o Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0 (pun), 20 (sin), ja 60 (vihr) 100 Amplituudi [dB] olisi voinut olla istuvampi. Lähellä konserttimusiikin sfäärejä liikutaan kuitenkin kreikkalaisen elokuvamusiikkisäveltäjä Eleni Karaindroun äänitteillä, joista viimeisin, Elegy of the Uprooting, on konserttitallenne, jolla Maria Farantouri pääsee esittelemään jumalaista ääntään ison muusikkokatraan keulilla. On sitten aivan sitten eri asia, että kapuloin ja käsin paukuteltavien, pienempikokoisten perkussioiden iskuäänten ärhäkkäin napse jää sävyllisesti vaisuksi, eikä rehevintä läsnäolon tuntua pääse syntymään. Molemmissa noissa trumpetistien liidaamissa levytyksissä bassotonttia hallinnoi kontra, jonka sointimaailmaan kaiuttimet pureutuivat selkeällä seurattavuudella ja luontevin latauksin. Entäpä rytmiikka, tuo tasamaan tallaajien hellimä toiston osa-alue, jonka he kuvittelevat kärsivän vääryyttä niissä hifikapineissa, jotka välittävät äänitteiden sisältämät äänensävyasiat ja tuotannolliset erityispiirteet tarkimmin. sillä korvalla Panostus paljastuu Solsticeja ei tarvitse kuunnella kovinkaan kauaa tai tarkkaan, kun valmistajan panostus laadukkaisiin komponentteihin ja rakenteellisiin asioihin paljastuu. Kun vetää esiin minkä tahansa rytmimusiikkia sisältävän kiekon, mustan tai kiiltävän, niin ei jää drive kaiuttimista kiinni. Bassokin näkyy kaiuttomassa huoneessa lähtevän laskuun yllättävän ylhäältä, mikä nyt ei varsinaisesti juurikaan korreloi kuopan lailla kuunteluvaikutelmien kanssa. hyödyntäen. info 1000 Taajuus [Hz] 10000 2 20000 1. Todellisessa kuuntelutilanteessahan äänenlaatu lopulta punnitaan, ja sellaisessa SolAudion esikoinen pärjäsi todistettavasti ihan mukavasti. Huonevasteessa ilmenevä, suht alhaalta alkava, suuntaavuuden aiheuttama tasainen vaimeneminen on toki aistittavissa, jakotaajuuden tuntumassa väijyvä 0,20 millisekunnin lisäviive ei niinkään. OK, Solistice ei suoriudu perinteisistä mittauksista aivan liput liehuen, mutta harvapa sen lailla musiikille oikeutta tekevä kaiutin kummoisempaan yltää. Soinnissa on nimittäin sellainen laadun leima, jolle ei löydy selitystä perinteisestä, taajuusvastepainotteisesta hifijargonista